Larun Kehräämön uniikki tehdasrakennus huokuu historiaa

Vanhan tiilirakennuksen vierustalla kohoaa pyöreärakenteinen piippu. Sen kylkeä koristaa kookkaat kirjaimet, jotka muodostavat meille suomalaisille tutun nimen: Novita. Pian katse kiinnittyy takana siintäviin ikkunarivistöihin sekä erikoisen mutkittelevaan ulkomuotoon. Uniikkeihin elementteihin, jotka kuiskivat elettyä elämää. Lauttasaaressa sijaitseva Larun Kehräämö on sittemmin valjastettu toimistokäyttöön vanhaa vaalien, mutta sen rouhea ilme antaa vihjeen rakennuksen teollisesta historiasta. Tässä missä nyt seisomme, on vielä vähän aikaa sitten vietetty varsin erilaista arkipäivää.

Sodan varjoista teollisuuden huipulle

Ensimmäisen kerran Lauttasaaren villakehräämön piiput sauhusivat 1950-luvulla. Kyseessä on yksi Vattuniemen vanhimmista rakennuksista, joka yhä vuosikymmenien jälkeen seisoo kunniakkaasti omalla paikallaan. Tämän käsillä rakentamisen näytteen takana toimi Helsingin Villakehräämö Oy (HVK), nykyinen Novita Oy. Gylfen suvun perinteisessä perheyrityksessä valmistettiin laadukkaita käsityölankoja.

Yritys aloitti toimintansa kampalankakehräämönä jo vuonna 1928. Silloiset vuokratilat yritystoiminnalle löytyivät Telakkakatu 7–9:ssä sijaitsevasta Suomen Kaapelitehtaan kiinteistöstä, joka tunnetaan Suomen ensimmäisenä modernina teollisuustalona. Tontti omalle tehdaskiinteistölle varattiin otolliselta paikalta Vattuniemestä jo samaisena vuonna 1928, kun Gylfen perheen sukulainen arkkitehti Birger Brunila kertoi Lauttasaareen rakennettavasta teollisuusalueesta. Sodankäynti syöksi kuitenkin kapuloita rakennushankkeen rattaisiin ja hidasti rakennuttamista aina vuoteen 1950 saakka. Silloin valmistui Vattuniemen ensimmäinen asemakaava, ja odotettu hanke voitiin viimein aloittaa.

Suunnitelmat käyvät toteen

Rakennus heräsi henkiin W.G. Palmqvistin alkuperäissuunnitelman mukaisesti.  Kehräämön rakennustyöt etenivät asteittain vuodesta 1950 alkaen aina vuoteen 1966 saakka, jolloin kiinteistö saavutti nykyiset mittansa ja kasvoi koko korttelin laajuuteen. Suuren teollisuusrakennuksen suunnittelua ohjasivat monet ehdot: kohtuullinen budjetti, valikoidun tontin rajat sekä joustavien ja monikäyttöisten tilojen tavoittelu. Kaiken tämän Palmqvist halusi verhota konstailemattomaan ilmeeseen. Rakennus on alusta alkaen tarjonnut toimitilaa eri alojen vuokralaisille ja vuoden 1953 jälkeen rakentaminen käsittikin ainoastaan vuokraustoimintaan tarkoitettuja tiloja. 

Larun Kehräämön oma logo on hakenut inspiraationsa rakennuksen pohjapiirroksesta ja sen omintakeisesta kampamuodosta. Kamman neljä siipeä rajaavat omat sisäpihansa pohjoiseen Kiviaidankadulle, kun taas Vattuniemenkujalle kohti etelää julkisivu näyttäytyy pitkänä ja yhtenäisenä. Näyttävän lisän kokonaisuuteen tuo näihin päiviin saakka säilynyt korkeapainekattilan piippu, joka on korkeudeltaan huimat viisikymmentä metriä. Seinien sisällä rakennuksen historiasta muistuttavat poikkeukselliset mittasuhteet, nousevathan sisätilojen huonekorkeudet ensimmäisessä kerroksessa aina 4,55 metriin ja muissakin kerroksissa 3,36 metriin saakka. Avarat mittasuhteet määräytyivät silloisten tuotantotoiminnan tilavaatimusten mukaan.

Nykypäivän Larun Kehräämö

Tehdastoiminta Vattuniemen alueella tuli päätökseensä vuonna 1974, kun kaikki toiminnot hallintoa lukuunottamatta siirrettiin Kouvolan seudulle paremman työvoiman toivossa. Maisema muuttui ja alue alkoi muotoutua asumiskäyttöön. Onneksi kehräämön vaiheikas matka ei kuitenkaan pääty tähän, sillä tämä arvokas rakennus on saanut jatkaa elämäänkaartaan modernin työn mahdollistajana. Vuonna 2004 kiinteistöön avautui päivittäistavarakauppa ja kaksi vuotta myöhemmin Novita myi kehräämön nykyiselle omistajalleen Nordea Henkivakuutus Oy:lle.

Mikä tärkeintä, tehdas toivottaa myös sinun yrityksesi tervetulleeksi rouheiden seiniensä sisään ja osaksi sen vuosikymmenten mittaista historiaa toimitilojen tarjoajana. Kehräämö on täynnä uniikkia ja räätälöityä vuokratilaa eri alojen yrityksille – ehkä jopa sinulle. Tule kirjoittamaan oma sivusi Larun Kehräämön tarinaan!